Parantolat keskittyvät pääasiassa terveydenhuoltoon ja kuntoutukseen, ja suurin osa niiden palvelunsaajista on vanhuksia ja huonokuntoisia. Heidän happiinhalaatiotarpeensa on pääasiassa "terveyttä säilyttävää happilisää", ja heillä on korkeat vaatimukset hapensaannin mukavuudelle ja integroitumiselle ympäristöön. Hapentuotantojärjestelmää valittaessa hapen puhtauden tulee olla yli 90 % ja hapensyöttötavan tulee olla joustava (kuten nenäkanyylit ja maskit). Laitteiden tulee toimia hiljaisella äänellä eivätkä ne saa vaikuttaa parantolaympäristöön. Suosittelemme valitsemaan pienet ja keskikokoiset molekyyliseulahappigeneraattorit (joiden hapentuotantokapasiteetti 5-15 m³/h) ja yhdistämään ne hajautettuihin hapensyöttöliittimiin (esim. 1-2 hapen inhalaatioporttia jokaiseen parantolahuoneeseen), jotka tukevat matalavirtausta (1-3 l/min) jatkuvaa hapen syöttöä. Samalla sen pitäisi tukea ajoitettua hapen syöttöä ja virtausnopeuden hienosäätöä käyttömukavuuden parantamiseksi.